Siirry suoraan sivun sisältöön

Näytä tiedotteet aiheen mukaan
Näytä tiedotteet vuoden mukaan
Näytä kaikki tiedotteet

Näytä kaikki tiedotteet

7.2.2011

Yleisön hullaannuttamat tanssiteokset uutena kokonaisuutena

Kolme erilaista nykytanssiteosta Kansallisbaletin Tanssitaivaan alla

Kansallisbaletin kolmen nykytanssiteoksen illassa Tanssitaivaan alla 2.0 nähdään kahden nykypäivän koreografihuipun, William Forsythen ja Ohad Naharinin teokset, jotka ovat saaneet rinnalleen reilut kaksi vuotta sitten Kansallisbaletissa esitetyn, yleisön suuren suosion saaneen Johan Ingerin koreografian.

Dekonstruktion mestarin William Forsythen vuonna 1998 ensi-iltansa saaneen workwithinworkin musiikkina kuullaan Luciano Berion Duetti per due violini -teos. Forsythe rakentaa liikemateriaalinsa klassisen baletin pohjalle hajottaen sen kuitenkin atomeiksi ja liittäen siihen äärimmäisiin asentoihin ulottuvia ylävartalon liikkeitä. Teoksen sanotaan säteilevän uudenlaista rauhallisuutta ja puhtautta - mutta kuten aina, Forsythen nerokas liikekieli yllättää katsojansa yhä uudelleen. Johdettuaan vuosina 1984-2004 Frankfurtin balettia Forsythe perusti oman maailmankuuluksi nousseen ryhmänsä, The Forsythe Companyn. Koreografisen työnsä lisäksi Forsythe luo installaatioita, elokuvia sekä koreografian tietokonemallintamista.

Ruotsalaisen Johan Ingerin vuonna 2001 ensi-iltansa saanut Walking Mad on omaperäinen koreografia, joka on saanut vaikutteita Ingerin työskenneltyä tanssijana mm. Jiři Kyliánin ja Mats Ekin teoksissa. Walking Mad tuo näyttämölle herkkyyttä ja syvyyttä - unohtamatta kuitenkaan huumoria. Teoksen musiikkina kuullaan Maurice Ravelin intensiivinen Bolero. Inger on työskennellyt tanssijana mm. Tukholman Kuninkaallisessa baletissa ja Nederlands Dans Theaterissa. Hän on luonut koreografioita mm. NDT:lle sekä Cullberg-baletille, jonka taiteellisena johtajana hän toimi 2003-2008.

Erittäin fyysisistä koreografioistaan tunnetun israelilaisen Ohad Naharinin vuonna 1999 ensi-iltansa saaneessa teoksessa Minus 7 on otteita useiden aiempien Naharinin teosten huippukohdista, ja teoksen musiikkina soi niin Yma Sumacia, Dean Martinia kuin karismaattisen Naharinin itsensä laulamaa perinteistä israelilaista musiikkia sekä Vivaldia. Teoksen yllättävä loppuratkaisu saa yleisön hullaantumaan: on kuin sillä olisi taito nostaa katsojat irti tuoleistaan. Ohad Naharin on tanssinut mm. Martha Grahamin ja Maurice Béjartin tanssiryhmissä. New Yorkin vuosiensa jälkeen vuodesta 1990 hän on ollut israelilaisen Batsheva Dance Companyn taiteellinen johtaja ja pääkoreografi.

Katso esittelyteksti