Siirry suoraan sivun sisältöön

Juha 1935, Joutsenlampi 1949

Kansallisoopperan historiaa 

Suomessa on ollut oopperatoimintaa 1800-luvun lopulta lähtien. Kotimainen ooppera (myöh. Suomalainen Ooppera) perustettiin 1911 ja Suomalainen baletti sen kylkeen 1922. Suomen Kansallisoopperaksi nimi vakiintui 1956.

Bulevardin vanha venäläinen teatteri saatiin käyttöön 1918 ja oopperatalohanke käynnistettiin jo 1920-luvulla. "Väliaikainen" oleskelu Aleksanterin teatterissa päättyi 1993, kun Suomen ensimmäinen oopperatalo Töölönlahdella avattiin.

Oopperatalon suunnitteli arkkitehtitoimisto Hyvämäki–Karhunen–Parkkinen (1977). Julkisivumateriaaleina vaihtelevat keraaminen laatta sekä rappaus- ja luonnonkivipinta, yleisötiloissa talon sisällä yhdistyvät Carraran marmorin kuulaus ja punapyökin hehku. Päälämpiön suuri lasiseinä avautuu Töölönlahdelle ja Hesperianpuistoon. Liki kaikki kalusteet ja valaisimet on suunniteltu oopperataloa varten.

 

Pajatso 1911, Väinö SolaEnsimmäiset sata vuotta

"'God dag, d’ä jag!', aloitti Eino Rautavaara Pajatson prologin. Pian verevä musiikki ja jännittävät tapahtumat tempaisivat loppuunmyydyn salin mukaansa. Oli lokakuun toinen vuonna 1911, ja meneillään oli Kotimaisen Oopperan ensimmäinen ilta..."

Artikkeli Kansallisoopperan 100-vuotiaasta historiasta osoittaa lempeästi, miten Kansallisooppera on elänyt mukana suomalaisen yhteiskunnan suurissa muutoksissa, itkettänyt ja naurattanut maamme tärkeissä vaiheissa.

Lue koko artikkeli    

Figaron häät 1983, Jorma Hynninen ja Merja WirkkalaOopperan vuosikymmenet

Tutustu Oopperan toimintaan vuosikymmen vuosikymmeneltä. Listattuna ovat myös Kansallisoopperan historian kaikki oopperaensi-illat!

Lähde vuosikymmenten oopperamatkalle


Oopperan aikajana

1910

1911 Kotimainen ooppera perustetaan
1912 Aino Ackté lähtee oopperasta, johtajaksi jää Edvard Fazer

1914 Nimeksi muutetaan Suomalainen Ooppera


1919 Ooppera saa käyttöönsä Aleksanterin teatterin

1920
1922 Baletti perustetaan, ensimmäinen esitys on Joutsenlampi

1924 Madetojan Pohjalaisia saa menestyksekkään kantaesityksensä
1925 Ooppera suljetaan väliaikaisesti rahapulan vuoksi
1926 Toiminta alkaa uudelleen raha-arpajaisten turvin
1930


1938 Edvard Fazer jää eläkkeelle, Aino Ackté palaa johtoon
1939 Aino Ackté irtisanoutuu, oopperatalo vaurioituu talvisodan ensimmäisessä pommituksessa

1940


1941 Jatkosota alkaa, toiminta jatkuu vaikka laulajia ja tanssijoita kutsutaan asepalvelukseen

1950

1950 Pohjalaisia esitetään Tukholmassa, ulkomaanvierailu on Suomalaisen Oopperan ensimmäinen


1956 Nimeksi tulee Suomen Kansallisooppera ja ylläpitäjäksi säätiö
1957 Ensimmäinen vierailu Neuvostoliittoon, ohjelmassa Pohjalaisia

1960 1960 Oopperan johtoon Alfons Almi

1963 Kansallisooppera saa oman orkesterin

1967 Tuntematon sotilas kantaesitetään, Aarre Merikannon Juha ensimmäisen kerran Kansallisoopperassa
1970

1974
Oopperan johtoon Juhani Raiskinen
1975 Uuden oopperatalon suunnittelukilpailu julistetaan, Viimeiset kiusaukset kantaesitetään

1978 Sallisen Punainen viiva saa ensiesityksensä
1980 1983 Kansallisooppera esittää New Yorkin Metropolitanissa Punaisen viivan ja Viimeiset kiusaukset

1986 Oopperatalon rakennustyöt alkavat
1990

1992 Kansallisooppera esittää Sallisen Kullervon Los Angelesissa
1993 Uusi oopperatalo otetaan käyttöön

2000 2000 Wagnerin Nibelungin sormus -tetralogia ensimmäisen kerran Suomessa kokonaisuutena 
Elävä arkisto

100-vuotias Ooppera
Ylen sivuilla

Herkuttele vanhoilla Oopperasta kertovilla nauhoituksilla Elävässä arkistossa tai tutustu Kansallisoopperan 
historiaan kuuntelemalla Yle Radio 1:n viikottaista Oopperaketju-ohjelmaa.

Ylen Elävä arkisto
Oopperaketju